Metsästyspalvelun toteuttaminen
Tutkinto on vahvistanut osaamistani suunnitella, valmistaa ja toteuttaa metsästyspalvelu erilaisille asiakasryhmille.
Syksyllä 2023 suunnittelin ja toteutin viikon mittaisen (16.10.-23.10.2023) metsästyspalvelun skotlantilaisille jahtivierailleni Denisille, Markille ja Philille. Viikkoon sisältyi niin ampumaradalla aseiden kohdistusta, eräruokailua maastossa kuin erilaisia jahtitapahtumiakin. Viikko oli varsin onnistunut ja saaliiksi saatiin pienpetojen ja metsäkanalintujen lisäksi villisika, valkohäntäpeura ja kaksi hirveä.
Dear Dennis, Mark and Phil
Concerning about your hunting trip in Finland...
Feel free to ask if you have any questions!
Sincerely yours
-Heli -
Jahtivieraani eivät olleet koskaan aiemmin pyytäneet sen enempää hirviä kuin valkohäntäpeurojakaan, joten onnistumisprosentti oli melko lailla täydellinen. Jahtivieraista Denis oli ainoa, joka ei ollut koskaan myöskään saanut villisikaa saaliiksi. Hänelle viikon kohokohta oli villisikojen hiivintäjahti, kun illan hämärissä viljapellolle ilmestyi kolmentoista sian lauma, josta yksi päätyi lopulta hänelle eräksi.
METSÄSTYSOHJEET
- Päihtyneenä metsästäminen on ehdottomasti kielletty!
- Metsästyksen aikana noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
- Ampuja on velvollinen huolehtimaan siitä, että toimii lain mukaisesti.
- Ampuja on velvollinen huolehtimaan laukauksensa turvallisuudesta. Selvitä turvallinen ampumasektori sekä passilinjan kulku ja varmistu siitä, ettei taustalla ole ihmisiä tai omaisuutta.
- Metsästäessä tulee olla päällä oranssit huomiovaatteet. Oranssi päähine, takki/liivi on pakollinen!
- Ase ladataan vasta passipaikalla. Ladatun aseen kanssa ei poistuta passista.
- Passista ei poistuta missään tilanteessa ilman metsästyksenjohtajan lupaa.
- Älä yritä ampua pidemmälle tai vaikeampaan paikkaan, kuin mihin taitosi riittävät.
- Tunnista hirvi ja ammu vain luvan mukaista hirveä. Tarkkaile hirven reaktiota laukauksen jälkeen.
- Ilmoita laukauksen jälkeen metsästyksenjohtajalle tilanne (millaista hirveä ammuit ja minne ammuttu hirvi menee (mikäli ei kaadu paikoilleen) ja minne mahdolliset muut hirvet jatkavat matkaansa).
- Kaadolle/lopetuslaukausta ampumaan/jälkiä katsomaan vain metsästyksenjohtajan luvalla.
- Koiran haukulle mennään vain koiranohjaajan ja metsästyksenjohtajan luvalla.
- Jos poistut jahdista kesken päivän, niin ilmoita siitä metsästyksenjohtajalle viestillä/puhelulla.
- Metsästysaseen on oltava lataamaton ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan aina moottorikäyttöisessä ajoneuvossa moottorin käydessä.
- Hirvijahdin jälkeen ilmoita näköhavainnoista metsästyksenjohtajalle (hirvieläimet, suurpedot, myös jälkihavainnot).
Suomalainen metsästyskortti ja ampumakoetodistus
"Suomalainen metsästyskortti voidaan myöntää ulkomaalaiselle metsästäjälle metsästysvuodeksi kerrallaan. Saadakseen suomalaisen metsästyskortin ulkomaalaisen metsästäjän tulee esittää kotimaassaan voimassa oleva metsästyskortti tai muu luotettava selvitys siitä, että hänellä on oikeus metsästää kotimaassaan. Metsästyskortti tai todistus tulee esittää paperisena tai skannattuna jäljennöksenä tarvittavine käännöksineen. Muutoin ulkomaalaisenkin metsästäjän on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto. " https://riista.fi/metsastyskortti-ulkomaalaiselle-metsastajalle/
"Ampumakoetodistuksen voi hankkia samalla kun vieraalle tilataan suomalainen metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle toimitetaan voimassa oleva todistus muussa maassa hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta tarvittaessa käännöksineen, jos vastavuoroista tunnustamista haetaan suoritetun ampumakokeen perusteella. Muussa tapauksessa on toimitettava selvitys vieraan oikeudesta metsästää kotimaassaan vastaavankokoisia riistaeläimiä. Jos metsästäjällä ei ole ampumakoetodistusta tai hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on suoritettava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset erityisesti kesäisin ja alkusyksyisin. Hyväksytystä suorituksesta annetaan todistus, joka on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta."
"Suomalaiseen hirvenmetsästykseen osallistuville käynti ampumaradalla, aseiden kohdistaminen ja suomalaiseen hirvikuvioon harjoittelu on muutenkin hyödyllistä valmistautumista varsinaiseen metsästykseen." https://riista.fi/metsastyskortti-ulkomaalaiselle-metsastajalle/
Skotlantilaisten jahtivieraiden metsästyskortit ja ampumakoetodistukset hoidin kuntoon hyvissä ajoin ennen jahtiviikon alkua. Denis, Mark ja Phil toimittivat omat metsästyskorttinsa ja selvitykset oikeudestaan metsästää kotimaassaan hirveä/valkohäntäpeuraa vastaavia riistaeläimiä, jonka jälkeen lähetin ne edelleen Valkeala-Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnaohjaaja Veli-Matti Taimelalle. Luvat saapuivat minulle postitse parin viikon sisällä niiden tilaamisesta.
Ensimmäisenä päivänä maahan saapumisen jälkeen vein skotlantilaiset Tirvan ampumaradalle kohdistamaan aseet ja kokeilemaan ampumista liikkuvaan hirvikuvioon. Liikkuvaan hirveen ampumisesta vieraat olivat erittäin innoissaan, sillä vastaavaa mahdollisuutta heillä ei kotimaassaan ole. Ampumaratakäynnin jälkeen söimme ja valmistauduimme illan villisikajahtiin. Olimme sopineet mieheni Antin kanssa, että hän ottaisi opastettavakseen Markin ja Philin ja minä lähtisin maastoon Denisin kanssa.
Denisin riemusta ei ollut tulla loppua, kun pääsimme kaadolle ja hän näki juuri kaatamansa villisian. Iso ylivuotinen köllötteli pellolla siinä paikassa, mihin Denis oli sitä ampunut. Halasimme ja kertasimme tilannetta useaan kertaan. Hetken kuluttua Antti lähetti minulle viestin ja kysyi, että miltä vaikuttaa; jatkammeko jahtia vielä tänä iltana? Soitin posket hehkuen Antille ja kerroin, että Denis on juuri hetkeä aiemmin ampunut elämänsä ensimmäisen villisian. Innostuksemme tarttui myös puhelimen toiseen päähän. Kun muut lopulta saapuivat Denisin ja minun luo, ei riemulla ollut enää rajaa. Jahtiviikko oli startannut upeasti!
Keli oli upea; pilvetön, tähtikirkas taivas ja pari astetta plussan puolella, tuulta 3-4 m/sek. Kierreltyämme muutaman potentiaalisen peltoaukeaman jäimme Denisin kanssa ihastelemaan tähtikirkasta taivasta ja totesin hänelle, että voisimme kiertää vielä yhden peltoaukean reunaan, sillä minulla oli tunne, että villisiat ilmestyvät sinne. Hiivimme hiljaa kyseisen pellon reunaan ja pysäytin Denisin toteamalla samalla, että jäämme tähän.
Meni alle viisi minuuttia, kun oikealta puoleltamme, noin sadan metrin päästä alkoi kuulua kahinaa. Villisikoja tuli jonona kohti peltoaukeaa ja sanoin Denisille, että nyt on hänen hetkensä. Denis oli silminnähden innoissaan ja melkein kuulin hänen sydämensä hakkaavan jännityksestä, kun seisoin hänen lähellään. Olimme ennen jahtia käyneet läpi, että millaista sikaa yritämme ampua; vaikka emakon suoja onkin poistunut jo heinäkuussa, emme ammu sitä, vaan pyrimme ampumaan joko ylivuotisen tai possun. Hetken kuluttua laukaus kajahti ja näin sian kaatuvan pellolle muiden sännätessä takaisin sinne, mistä olivat tulleet. Onnittelin iloisena Denisiä, sillä hän oli ampunut juuri elämänsä ensimmäisen villisian! Patruunat pois pesästä, lukko auki ja kävelimme kohti kaatoa.
Hirvijahtiin jahtivieraani pääsivät kolmena päivänä; perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Seuramme alueella on runsas hirvikanta ja tilanteita saatiin jokaiselle päivälle. Kolmen päivän aikana skotlantilaisille saatiin kaksi kaatoa ja tunnelmat olivat käsin kosketeltavan hilpeät! Itse toimin sekä oppaana että koiranohjaajana ja olin tyytyväinen karjalankarhukoirani Joikun edesottamuksiin jahdin aikana. Lauantaina söimme suussa sulavan metsälounaan: hirvenvasan maksaa lisukkeiden kera!
Peuralupia meillä ei oman seuramme alueella ole, joten järjestin asian niin, että skotlantilaiset pääsivät Varsinais-Suomeen peurajahtiin yhdeksi illaksi. Kyttäysjahti oli todella onnistunut, sillä näköhavaintojen ja jännittävien käänteiden jälkeen Mark ampui elämänsä ensimmäisen valkohäntäpeuran: komean 13-piikkisen superpukin!
Olen harrastanut valokuvausta aktiivisesti jo yli kymmenen vuotta, joten kuvien ottaminen ja erilaisten jahtitilanteiden tallentaminen valokuvien muotoon on minulle hyvin arkipäiväistä ja tavallista. Kuvien ottamisen lisäksi rakastan erityisesti kuvakirjojen tekemistä, joten nämä "metsästysmuistot" jäävät kirjaimellisesti kirjoihin ja kansiin. Kuvakirjassa jahtiviikon ikimuistoisimmat hetket ovat kronologisessa järjestyksessä ja kuvakirjan saaja voi elää ne yhä uudelleen ja uudelleen. Mielestäni tämä on ihana tapa muistaa jahtivierasta kaiken tämän digidigihässäkän keskellä!
Jahtiviikko ohi ja hymy on herkässä!
Sen lisäksi, että jahtivieraani saivat konkreettisia metsästysmuistoja muun muassa valkohäntäpeuran trofeen ja "sianparran" (Saubart) muodossa, muistin heistä jokaista myös kuvakirjalla.
Kuvakirjat postitan jahtivieraille jälkikäteen ja ne ovat olleet todella pidettyjä.
